Nakuilua

Kuulun niihin ihmisiin jotka katsovat samoja elokuvia moneen kertaan. Hyviä elokuvia siis. Käyn leffassa, ihastun, ostan dvd:n! Olen niin törkeen rikas (opiskelija) että pystyn elämään näin ja samalla maksaa peräkkäisinä päivinä 6,00e ja 8,30e lounaasta. Huhhuh sentään!

Eilen hyllyyni ilmestyi uusi vanha tuttavuus. Näitä nakupellejä katselin valkokankaalta melkein heti sen ilmestyttyä elokuvateatereihin, mutta vasta nyt se sai arvoisensa paikan Hyvien-elokuvien-hyllystä. Miesten vuoro elokuvassa nestettä riittää - itketään ja hikoillaan saunassa. Katsojien kanssa jaetaan niin onnellisimmat kun myös traagisimmat hetket elämässä.

Itse vietän suhteellisen paljon aikaa saunassa. En itse nauti löylyjä (kuin viikonloppusin) kauheesti, vaan enemmänkin löylytän lapsia muutaman minuutin ajan, kahdesti viikossa, että he sitten jaksavat taas polskia ja oppia.

Pohdiskelin eilen Miesten vuoro elokuvan toteutusta ja ideaa, vertaillen sitä omaan työhöni. Jokainen joka joskus on saunassa käynyt tietää tunnelman sielä ja tietää myös että sielä kuumuuden ja kosteuden seassa syntyy monenlainen keskustelu. Olit sitten kotisaunassa, perhejäsenien kanssa tai uimahallin lauteilla, turvallisesti pefletin päällä välttääksesi pyllypöpöjä. Ehkä se on alastomuus joka meidät yht'äkkiä yhdistää, kun harva kerta, edes istuessasi julkisessa saunassa, saisit vain nauttia lämmöstä keskustelematta. Joko juttu lähtee siitä perinteisestä kohteliaisuuskysymyksestä "saako heittää löylyä" tai sitten jostain muusta "hieno sää tänään"-jutusta joka tässä tilanteessa varmaan olisi jotain saunan lämpötilaan viittaavaa. Hassun helppoa jutustella ja ehkä jopa avautua. Siis mahtava idea elokuvalle!

Uimakoululasten saunatauot pitäisi ehdottomasti saada tallentaa muistikortille. Suihkutilan kaaoksen jälkeen on mukava istuskella lauteilla ja jutella niitänäitä arjen asioita. Uimaopettajan pokka pitää hyvin niin kauan kun virassa ollaan, naurut säästetään useinmiten kotiin asti.

Saunatauolla viimeviikolla keskustelimme hiitolomakuulumisia, suurin osa oli hiihtänyt ja (jipiii, myös) uineet. Yksi oppilaista keskeytti tämän liian arkipäiväisen keskustelun ja kertoi etei saa syödä banaania. Miinun kuului myös arvata miksi. Mietin vähän ja esitin vastakysymyksen: "oletko niille allerginen"? Kielteinen vastaus ja selitys; bananit ovat kiellettyjä koska kakasta tulee niin kovaa. Kaikki katseet olivat tässä vaiheessa siirtyneet puhujan puoleen ja jokainen ilme oli täysin vakava. Keskustelimme, tai oikeestaan kuuntelimme hetken myös aamujuomarutiinista joka tekisi kakasta löysempää ja uimaopettajan asemassa lisäsin niihin tarvittaviin kohtiin mm:t ja ahaaa:t.

Vaikka Miesten vuoro on todella hieno ja kaikkien palkintojen arvoinen elokuva, luulen että uimakoululapset pystyisivät ihan samaan - vaikka toisella tasolla. Kiitos kaikki ihanat pienet kun saan hymyillä takianne niin paljon!